Musiikin lataamisesta on jo kasvanut niin arkipäiväinen ilmiö, että sitä ei tulla nykykeinoin saamaan loppumaan. Viranomaiset jahtaavat monikansallisten levy-yhtiöiden potkimana torrent-sivustoja ja tiedostojen jakajia tässä kuitenkaan suuremmin onnistumatta. Vaikka torrent-sivustoja saataisiinkin poistettua, niin levyt leviävät tiedostonjakopalveluissa, kuten esim. Rapidsharessa, joiden sisältöä on vaikea valvoa. Ajojahti vain jatkuu eikä musiikin kuluttajille koiteta tarjota uusia vaihtoehtoja musiikin hankkimiseen.
Musiikin/Internetin käyttäjä on nykyään kovin hektinen. Musiikkia promotaan, mainostetaan ja tarjotaan ladattavaksi niin paljon, että tähän vauhtiin on hyvin helppo tottua. Omien parisuhdeiltojen ja siivoussessioiden mainostamisen ohella netin käyttäjä jakaa sosiaalisen median aikakaudella samalla tavalla ystävilleen ja tuntemattomillekin omia kuuntelutottumuksiaan ja musiikkimakuaan. Luonnollisesti tämä tarkoittaa sitä, että musiikin on oltava mp3-muodossa tietokoneella. Lataamista raskaampi vaihtoehto on kävellä siihen pieneen levykauppaan, mahdollisesti jopa pankkiautomaatin kautta, ja siirtää sen jälkeen ostettu cd-levy tietokoneelle. Harva kun kuuntelee enää levyjä cd-soittimen kautta.
Cd-levyjen hinta voisi tietenkin olla hieman halvempi, mutta artistille ei kuitenkaan jää levystä käteen kuin 1-2 euroa. En silti usko, että suomalaisen artistin levynmyynti juurikaan nousisi, vaikka kaupassa myydyn fyysisen levyn hintaa laskettaisiin 18 eurosta esim. 10 euroon. Myynti laskee selkeästi. Vuoden 2001 myydyin kotimainen levy (Anssi Kela) myi n. 140 000 kpl, kun taas viime vuoden myydyin (Lauri Tähkä) jäi vaatimattomasti 66 000:een levyyn. Vaikka voisi viime vuoden myynnin syyksi sanoa huonon tarjonnan, niin sama trendi oli kuitenkin havaittavissa, jos vertaa edellämainittujen vuosien 5. eniten myytyjä levyjä, jolloin näiden ero oli n. 20 000 kpl.
Taloustutkimuksen mukaan Tekijänoikeusbarometri-tutkimukseen vastanneista kolmasosa olisi ostanut lataamansa sisällöt laillisista kaupoista, jos luvatonta vaihtoehtoa ei olisi ollut tarjolla. Uskon, että lukema olisi todellisuudessa pienempi, koska ihmiset käyttäytyvät gallup-kyselyissä tavallista oikeamielisemmin. Mutta huomauttaisin myös, että informaatio- ja musiikkitulvan aikana kuuntelijalle kertyy koneelle väkisinkin sellaisia levyjä, joita hän ei olisi ilman ylitarjontaa edes osannut etsiä levykaupasta, saati välttämättä ostanut.
Palatakseni tekstissä hieman taaksepäin: Musiikkibisneksen tulisi tulla kuluttajaa ja warettajaa vastaan ja antaa vaihtoehtoja. Verkko ei ole uhka vaan se on mahdollisuus. Monta artistia on nostanu päätään ja mahdollistanut keikkailunsa verkon avulla. Koska warettaja on hektinen, niin musiikin hankinnasta tulee tehdä helppoa ja nopeaa. Artistin tai levy-yhtiön sivulla voisi olla levyn latauslinkki ja maksuvaihtoehdot: 1) Lataa pelkkä levy tiedostoina ja hinnaksi 5-10e ja vaihtoehto 2) Lataa levy tiedostoina ja fyysinen cd-levy toimitetaan postilla perässä, hintana 15e. Yksi vaihtoehto, joka kannustaisi cd-levyn ostamiseen, voisi olla kansilehtien mukana tulevat extrat. Esimerkiksi kansilehteä näyttämällä pääsisi artistin tai levy-yhtiön kaikkien artistien keikalle puoleen hintaan. Hyvä esimerkki vaihtoehtoisesta maksutavasta oli Anssi Kelan keikka Helsingissä alkukesästä, jolloin keikalla ollut sai lähtiessään maksaa omantuntonsa mukaan. Mutta miten käy musiikintekijöille, kun 2000-luvun lapset tulevat jo valmiiksi maailmaan, jossa ei ole totuttu maksamaan mitään musiikista?
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Roots & Riddim
Jätkäjätkiltä ilmestyi kesän kynnyksellä debyyttialbumi "Ykstoist Ykstoist", joka on nidottu yhteen balkanilaisen kansanmusiikin vaikuttamilla melodioilla, reggae-rytmeillä sekä räpeillä ja lauluilla. Levy on täynnä tarttuvia kappaleita ja rentoa hyväntuulista meininkiä. Ääneen levyllä pääsevät mm. Asa, Puppa J sekä Joska Josafat (Jason muuttaa taivaaseen). Kaikkiaan yhdeksänhenkinen kokoonpano on myös tehnyt kaksi musavideota, joista tässä toinen.
Sitten vielä aurinkoisen kesäillan hiljentymiseen Busy Signalin biisi, josta saa kylmät väreet joka kuuntelukerralla.
Sitten vielä aurinkoisen kesäillan hiljentymiseen Busy Signalin biisi, josta saa kylmät väreet joka kuuntelukerralla.
torstai 15. huhtikuuta 2010
Your Happy Aquarium
Lataa tästä itsellesi upea taustakuva! Kuva on .png-muodossa, eli voit piirtää haluamasi kalat akvaarioon Paintissa.
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Musiikki on kuollut?
Itselläni on musiikkia kuunnellessa selkeitä kausia, jolloin kuuntelen tiettyä genreä tai muutamaa artistia repeatilla. Alkuvuodesta soittolistalla pyöri lähinnä hardcorea ja sludge-metallia. Nyt viime viikkoina musiikkia on taas soinut yli genrerajojen, kuten folkia, grimea, soulia ja hiphopia. Harvaan levyyn tai artistiin on ehtinyt uppoutua kunnolla, kun on ollut taas tarve etsiä uusia kuuntelukokemuksia... Kiitos Internetin.
Kuuntelutottumukset ovat muuttuneet 2000-luvun alusta. Silloin levykauppareissut olivat melkein jokaviikkoisia ja jokaisella käynnillä pitkien kuuntelusessioiden raha vaihtoi omistajaa. Ensin tuli kuunneltua 2-4 levyä tiskin vieressä stereoista kuulokkeilla. Sen jälkeen uusi/uudet levyt soivat useaan otteeseen kotona stereoissa. Levykokonaisuuteen ehti uppoutua ajatuksella ja varsinkin paksut ja sanoituksilla varustetut kansilehdet kruunasivat levyn!
Nykyään musiikinkuuntelu on liian hektistä. Sen ei tietenkään sitä tarvitse olla, mutta Spotify, Winampin soittolista, Myspace ja torrentit ajavat helposti siihen. Levykaupassa koekuuntelussa oleva levy kuulostaa omiin korviin paljon paremmalta, kuin netissä (esim. myspace) kuunneltu äänite. Enkä puhu tässä nauhoitteen laadusta... Kärjistettynä soittolistan biisien kuuntelu on kuin katselisi nopeita pätkiä eri leffoista katsomatta kuitenkaan yhtäkään kokonaan loppuun.
Mutta ei pahaa ilman hyvää! Tänä vuonna jo julkaistuista levyistä on pistänyt silmään Yonan debyyttilevy "Pilvet liikkuu, minä en". Myös Palefacelta on tulossa uusi levy ja ensimmäistä kertaa suomenkielellä. Muutaman biisinäytteen perusteella voi ennustaa todella kovaa levyä.
Yona - Pilvet liikkuu, minä en"
Paleface - Talonomistaja
Kuuntelutottumukset ovat muuttuneet 2000-luvun alusta. Silloin levykauppareissut olivat melkein jokaviikkoisia ja jokaisella käynnillä pitkien kuuntelusessioiden raha vaihtoi omistajaa. Ensin tuli kuunneltua 2-4 levyä tiskin vieressä stereoista kuulokkeilla. Sen jälkeen uusi/uudet levyt soivat useaan otteeseen kotona stereoissa. Levykokonaisuuteen ehti uppoutua ajatuksella ja varsinkin paksut ja sanoituksilla varustetut kansilehdet kruunasivat levyn!
Nykyään musiikinkuuntelu on liian hektistä. Sen ei tietenkään sitä tarvitse olla, mutta Spotify, Winampin soittolista, Myspace ja torrentit ajavat helposti siihen. Levykaupassa koekuuntelussa oleva levy kuulostaa omiin korviin paljon paremmalta, kuin netissä (esim. myspace) kuunneltu äänite. Enkä puhu tässä nauhoitteen laadusta... Kärjistettynä soittolistan biisien kuuntelu on kuin katselisi nopeita pätkiä eri leffoista katsomatta kuitenkaan yhtäkään kokonaan loppuun.
Mutta ei pahaa ilman hyvää! Tänä vuonna jo julkaistuista levyistä on pistänyt silmään Yonan debyyttilevy "Pilvet liikkuu, minä en". Myös Palefacelta on tulossa uusi levy ja ensimmäistä kertaa suomenkielellä. Muutaman biisinäytteen perusteella voi ennustaa todella kovaa levyä.
Yona - Pilvet liikkuu, minä en"
Paleface - Talonomistaja
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Lahtaus ja muljutus
Sellainen asia josta ei jaksaisi kirjoittaa, mutta sanotaanpa nyt pari sanaa. Facebookissa on herjalla tehty ryhmä, jossa tummaihoinen Suomessa asuva mies lyö vetoa "5,000 jäsentä ja muutan pois Suomesta". Jäseniä alkaa olla puolet vaadittavasta määrästä, vaikka sillähän ei nyt tässä tapauksessa ole väliä, feikkiprofiili ja -ryhmä kun on kyseessä ja siellä seinäkirjoituksissa loukataan vain keksittyä hahmoa.
Tämänhän voisi painaa villaisella, mutta mitä tämä kertoo näistä ryhmään liittyjistä? Siellä on jo joku fiksumpi tullut kertomaan, että tapaus on täysin feikki. Kuitenkin seinä täyttyy koko aika useista kirjoituksista, joissa joku "veren velvoittama" isäm maan puollustaja jaksaa meuhkata kuinka neekerit ovat mustia. Apuakin maasta poistumiseen tarjotaan, kuinkas muutenkaan. Trendi näyttäisi olevan se, että kunhan vain ryhmä liittyy jotenkin Suomeen ja maahanmuuttajakin mainitaan, niin sen enempää aihetta ja ryhmää lukematta mennään Karjala-lippikset ja wifebeaterit päällä huutelemaan asiattomuuksia ja touhu jatkuu ryhmän etusivua päivittäen ja odottaen, koska päästään tästä miehestä eroon. Eikä helpoimpia yhdyssanojakaan voi tässä meuhkaamisen keskellä muistaa. Ymmärrettävää.
Tämänhän voisi painaa villaisella, mutta mitä tämä kertoo näistä ryhmään liittyjistä? Siellä on jo joku fiksumpi tullut kertomaan, että tapaus on täysin feikki. Kuitenkin seinä täyttyy koko aika useista kirjoituksista, joissa joku "veren velvoittama" isäm maan puollustaja jaksaa meuhkata kuinka neekerit ovat mustia. Apuakin maasta poistumiseen tarjotaan, kuinkas muutenkaan. Trendi näyttäisi olevan se, että kunhan vain ryhmä liittyy jotenkin Suomeen ja maahanmuuttajakin mainitaan, niin sen enempää aihetta ja ryhmää lukematta mennään Karjala-lippikset ja wifebeaterit päällä huutelemaan asiattomuuksia ja touhu jatkuu ryhmän etusivua päivittäen ja odottaen, koska päästään tästä miehestä eroon. Eikä helpoimpia yhdyssanojakaan voi tässä meuhkaamisen keskellä muistaa. Ymmärrettävää.
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Rahaterapiaa
Opintolainalla ostetuista ja loppuun kulutetuista lenkkareista koiranpaskaa pullonkorkilla raaputtaessa alkaa miettimään omaa rahankäyttöä. Tilin saldo on aina murheellinen. Kun rahaa on, sitä käyttää yli maksukykynsä, mutta niin se on silloinkin, kun sitä ei ole. Voi kuinka kiva ajatus olisi mennä töihin. Valtion pitäisi taata kunnon toimeentulo opiskelijalle niin, että opiskelija voisi keskittyä opiskeluun eikä käyttää vapaa-aikaansa työntekoon tai ravaamiseen lakki kädessä vanhempien luona vaihtamassa kuulumisia ja taloudellisia resursseja. Ja olihan opintotuki eduskunnassa keskustelun aiheena juuri. Lopputuloksena oli se, että opiskelijoiden työssäkäynti on helvetin ihanaa, mutta opintotuen avulla pitäisi pystyä elämään siedettävää elämää. Vene ei liikkunut tälläkään kertaa suuntaan eikä toiseen, se vain pyöri ympyrää vasemman airon käyttäjien ollessa maakuntamatkalla.
Rahaa on vain saatava ja kaikkea pitää olla! Ruokakaupassa huomaa oman suhtautumisen rahankäyttöön. Juusto se vasta kallista onkin, mutta ylihintaiseen tuoppiin baarissa löytyykin yllättäen maksukykyä. Tässähän viedään poikaa kuin pässiä narussa, kun soittoruokala riistää nelinkertaisen hinnan maltaasta. Mutta ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Kehtaako tässä enää väittää, että se on juusto, mikä on hinnoissaan? No mulla on pokkaa väittää!
Jokaisen viikonlopun jälkeen sunnuntaimasiksessa miettii millaista elämä olisikaan, jos tarttuisi työnsyrjään kiinni. Työ tuo viikkoon selkeät rutiinit ja taloudellisesti turvatun elämän. Mikä erottaa yliampuvien rutiinien mukaan elävän työmuurahaisen robotista? Vain veteenpiirretty viiva.
Lagy Gagan avulla kyllästettyjen aistien turtuessa alan olla valmis kapitalismin veneeseen nostettavaksi. Siima on jo tiukalla. Mikä se työvoimatoimiston osoite olikaan?
Tänään on muuten perjantai!
Rahaa on vain saatava ja kaikkea pitää olla! Ruokakaupassa huomaa oman suhtautumisen rahankäyttöön. Juusto se vasta kallista onkin, mutta ylihintaiseen tuoppiin baarissa löytyykin yllättäen maksukykyä. Tässähän viedään poikaa kuin pässiä narussa, kun soittoruokala riistää nelinkertaisen hinnan maltaasta. Mutta ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Kehtaako tässä enää väittää, että se on juusto, mikä on hinnoissaan? No mulla on pokkaa väittää!
Jokaisen viikonlopun jälkeen sunnuntaimasiksessa miettii millaista elämä olisikaan, jos tarttuisi työnsyrjään kiinni. Työ tuo viikkoon selkeät rutiinit ja taloudellisesti turvatun elämän. Mikä erottaa yliampuvien rutiinien mukaan elävän työmuurahaisen robotista? Vain veteenpiirretty viiva.
Lagy Gagan avulla kyllästettyjen aistien turtuessa alan olla valmis kapitalismin veneeseen nostettavaksi. Siima on jo tiukalla. Mikä se työvoimatoimiston osoite olikaan?
Tänään on muuten perjantai!
Minä olen vaikuttaja
Yleisönosastot, foorumit ja muu sosiaalinen media tekee meistä jokaisesta mielipidevaikuttajan, oli kyseessä sitten lehden tekstiviestipalsta tai Facebook-ryhmä. Koska media ja Internet tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia mielipiteensä ilmaisemiseen, voisi luulla vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän entisestään. Osittain se varmaan onkin totta, sillä Facebook-ryhmien nimistä ja koosta tulleet kohut saavat jopa palstatilaa iltapäivälehdissä.
Tämän kaltaiset erilaiset ryhmät vain aiheuttavat inflaation mielipiteensä ilmaisulle. Yhteiskunta muuttuu passiivis-aggressiiviseksi, jolloin harva uskaltaa tehdä enää mitään konkreettista ajamansa asian eteen. Ruohonjuuritasolla passiivis-aggressiivisuus ilmenee kärttyisän kerrostalonaapurin muodossa, joka tiputtelee liikaa meteliä pitäneelle asukkaalle uhailevia lappuja postiluukusta tai mahdollisesti jopa soitolla isännöitsijälle. Varmasti melkein joka talon rapussa on joku, joka aiheuttaa häiriötä kanssa-asukkaille. Enemmässä tai pienemmissä määrin. Kuitenkin harvoin asioita käsitellään kasvotusten (ainakaan selvinpäin) ja sen sijaan turvaudutaan anonyymiin uhkailuun kirjeiden muodossa.
Facebookissa voi ajaa omaa asiaansa erilaisillä ryhmillä. Eniten palstatilaa saavat maahanmuuttajavastaiset ryhmät, jotka nostavat tavallisten kansalaisten karvat pystyyn. Vain prosentin murto-osa näistä vihamielisten ryhmien jäsenistä on valmis mihinkään konkreettisiin toimiin. Itse näkisin nämä ryhmät vain suuntaa-antavina äänestystuloksina. Napin painaminen FB:ssä ei tee kenestäkään vaikuttajaa.
Entäs vappumielenosoitus? Ihmiset kerääntyvät "osoittamaan mieltään".. Minkä vuoksi? Vappu tulee ja menee, mutta asiat ei muutu. Ajatuksena se on toki hieno, mutta mitä konkreettista sillä saa aikaan. En lietso laittomuuksiin, mutta kyllä mielenosoituksen pitäisi hätkähdyttää äänekkyydellä ja koollaan. Mielenosoitus johon on haettu viranomaisen lupa.. Jotain on pielessä!
Tämän kaltaiset erilaiset ryhmät vain aiheuttavat inflaation mielipiteensä ilmaisulle. Yhteiskunta muuttuu passiivis-aggressiiviseksi, jolloin harva uskaltaa tehdä enää mitään konkreettista ajamansa asian eteen. Ruohonjuuritasolla passiivis-aggressiivisuus ilmenee kärttyisän kerrostalonaapurin muodossa, joka tiputtelee liikaa meteliä pitäneelle asukkaalle uhailevia lappuja postiluukusta tai mahdollisesti jopa soitolla isännöitsijälle. Varmasti melkein joka talon rapussa on joku, joka aiheuttaa häiriötä kanssa-asukkaille. Enemmässä tai pienemmissä määrin. Kuitenkin harvoin asioita käsitellään kasvotusten (ainakaan selvinpäin) ja sen sijaan turvaudutaan anonyymiin uhkailuun kirjeiden muodossa.
Facebookissa voi ajaa omaa asiaansa erilaisillä ryhmillä. Eniten palstatilaa saavat maahanmuuttajavastaiset ryhmät, jotka nostavat tavallisten kansalaisten karvat pystyyn. Vain prosentin murto-osa näistä vihamielisten ryhmien jäsenistä on valmis mihinkään konkreettisiin toimiin. Itse näkisin nämä ryhmät vain suuntaa-antavina äänestystuloksina. Napin painaminen FB:ssä ei tee kenestäkään vaikuttajaa.
Entäs vappumielenosoitus? Ihmiset kerääntyvät "osoittamaan mieltään".. Minkä vuoksi? Vappu tulee ja menee, mutta asiat ei muutu. Ajatuksena se on toki hieno, mutta mitä konkreettista sillä saa aikaan. En lietso laittomuuksiin, mutta kyllä mielenosoituksen pitäisi hätkähdyttää äänekkyydellä ja koollaan. Mielenosoitus johon on haettu viranomaisen lupa.. Jotain on pielessä!
Urasuunnittelua
A-liikkeen edessä kahden alanmiehen suusta kuultua:- Mä tiedän mitä mä alan tekeen.. mä alan valelääkäriksi
- Ite alan mieluummin hoitajaksi, niitä pelkää kaikki!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)